Tuore selvitys ruotii voimalaitosinvestoinnit: Puun käyttö kasvaa

Puupolttoaineilla voidaan kattaa jopa puolet kaukolämmön tuotannosta, kun kaikki uudet laitokset otetaan käyttöön. Sähkön tuotannossa taas heikosti säädettävän kapasiteetin määrä kaksinkertaistuu.

Energia-ala käyttää vuosittain teollisuustoimialoista eniten rahaa investointeihin Suomessa. Vuotuisesta vajaan kahden miljardin euron potista hieman yli puolet käytetään sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten rakentamiseen. Pöyryn tuore investointiselvitys analysoi minkälaisiin voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin energiayhtiöt ovat investoineet tai suunnitelleet investoinvansa vuosien 2000—2015 aikana.

Pöyryn selvityksen mukaan energian tuotannon rakenne muuttuu rajusti. Sähkön tuotannossa investoidaan uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan. Kaukolämmön tuotannossa taas puupolttoaineet syrjäyttävät kivihiiltä, maakaasua ja öljyä.

Investointipäätöksiä ohjaavat Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan trendit, kansallinen tukipolitiikka, päästökauppa sekä sähkömarkkinoiden kilpailutilanne. Sähkön tuotannossa rakenteellisesti suuri muutos on heikosti säädettävän sähköntuotantokapasiteetin moninkertaistuminen — käytännössä tämä tarkoittaa tuulivoimaa ja ydinvoimaa.

Vuonna 2000 heikosti säädettävän sähköntuotantokapasiteetin määrä Suomessa oli noin 2200 megawattia. Vuoden 2015 lopussa sitä oli jo lähes 4000 megawattia. Samassa ajassa sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti ei kasvanut lainkaan, vaan säilyi 16 000 megawatin tuntumassa. Kun Olkiluodon rakenteilla oleva ydinreaktori valmistuu, ylittää heikosti säädettävän kapasiteetin määrä jo 6000 megawatin rajan.

Katso kuinka kaukolämmöntuotannon asiantuntija Katja Kurki-Suonio kertoo, miten energiantuotannon investointirakenteen muuttuminen vaikuttaa Suomessa.

 

Investoinnit yhteistuotantoon hiipuvat

Toinen merkittävä rakenteellinen muutos on sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetin supistuminen. Suurissa kaupungeissa yhteistuotantolaitoksilla tuotetaan kaukolämpöä kiinteistöjen ja asuntojen lämmitystä varten — sähkö taas myydään pohjoismaisilla markkinoilla. Myös teollisuus omistaa yhteistuotantolaitoksia.

Vuonna 2000 kaupunkien sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetti oli 4080 megawattia. Energiayhtiöiden into investoida yhteistuotantoon on kuitenkin hiipunut tasaisesti viimeisten 15 vuoden aikana. Jos kaikki investointipäätökset toteutuvat, saavuttaa yhteistuotannon kapasiteetti lähivuosien aikana 4700 megawatin rajan. Teollisuuden omistama yhteistuotantokapasiteetti on viidentoista vuoden aikana noussut vajaasti 2700 megawatista reiluun 3100 megawattiin.

2016-08-19T13:33:31+03:00 12.08.2016|Tuotanto|Kommentit pois päältä artikkelissa Tuore selvitys ruotii voimalaitosinvestoinnit: Puun käyttö kasvaa