Voimalaitoskäyttö kasvussa: Pelletti palaa, mutta vaatimattomasti

Puupellettejä käytettiin viime vuonna Suomessa energiantuotantoon enemmän kuin koskaan. Kotimainen pellettituotanto kasvoi, samoin pellettien tuonti ja vienti. Suomi käytti pellettejä viime vuonna 373 000 tonnia.

Lämpö- ja voimalaitokset söivät puupellettejä viime vuonna 288 000 tonnia. Voimalaitoskäytössä puupellettien käyttö onkin kasvanut tasaisesti koko 2010-luvulla. Vielä vuonna 2011 lämpö- ja voimalaitoksissa puupellettejä kului 109 000 tonnia. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen keräämistä tilastoista.

Viime vuosina Suomessa on otettu käyttöön uusia puupellettejä käyttäviä laitoksia ja vanhoja laitoksia on muutettu pellettikäyttöisiksi. Tämä on lisännyt pellettien käyttöä. Tällä hetkellä noin kymmenen voimalaitosta tai lämpökeskusta käyttää Suomessa pellettejä. Määrä on kuitenkin vielä suhteellisen pieni ja puupellettinen osuus laitosten raaka-ainepaletissa on vaatimaton.

Voimalaitoskäytön lisäksi puupellettejä käytetään kotitalouksien ja maatilojen energialähteenä. Voimalaitokset ja lämpökeskukset käyttivät kaikista pelleteistä viime vuonna noin 77 prosenttia.

Voimalaitokset, kotitaloudet ja maataloudet käyttivät viime vuonna yhteensä 373 000 pellettejä. Tästä pellettimäärästä irtosi energiaa 1,8 terawattituntia. Vertailun vuoksi — Suomi käytti kaukolämpöä viime vuonna 33,2 terawattituntia ja sähköä 85,5 terawattituntia.

Metsähaketta kalliimpi

Puupelletti on melko korkealle jalostettu energiaraaka-aine. Siksi se on voimalaitoskäytössä selvästi kalliimpi polttoaine kuin metsähake, jota metsäisessä Suomessa piisaa. Tosin puupelletin energiatiheys on metsähaketta parempi. Tämä tarkoittaa sitä, tilavuudeltaan sama määrä pellettejä sisältää enemmän energiaa kuin metsähake.

— Polttoteknisesti pelletti on parhaimmillaan, kun sitä käytetään erityisesti pellettien polttamiseen tarkoitetussa voimalaitoskattilassa, kertoo asiantuntija Katja Kurki-Suonio Energiateollisuus ry:stä.

— Pellettien palamista on myös helpompi säädellä kuin metsähakkeen palamista. Pellettejä voidaan polttaa jauhettuna myös kivihiilen joukossa tai metsähakkeen kanssa tavanomaisissa voimalaitoskattiloissa.

Pellettikattilan kilpailukyky on hyvä, kun sillä korvataan öljyn käyttöä. Metsähakkeen polttamista varten suunnitellut kattilat perustuvat kuitenkin erilaiseen tekniikkaan, jolloin metsähaketta kalliimpi pelletti ei yleensä pärjää kisassa.

Tuontia ja vientiä

Suomesta viedään pellettejä Itämeren alueelle, mutta pellettejä myös tuodaan Suomeen. Pellettien vienti Suomesta on supistunut melkoisesti huippuvuosista, vaikka viime vuonna vienti kasvoikin vuoteen 2016 verrattuna kahdeksalla prosentilla.

Pääosin Ruotsiin ja Tanskaan suuntautunut pellettivienti kipusi viime vuonna 37 000 tonniin. Viennin huippuvuonna 2008 Suomesta vietiin kuitenkin pellettejä 227 000 tonnia — enemmän kuin mitä Suomi itse käytti (146 000 tonnia). Tämän jälkeen vienti on laskenut tasaisesti viime vuoteen asti.

Sen sijaan pellettien tuonti loikkasi viime vuonna huippulukemiin. Suomeen rahdattiin lähinnä Venäjällä valmistettuja pellettejä 87 000 tonnia, mikä on yli 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Aikaisempi pellettituonnin huippuvuosi oli 2009, jolloin Suomeen tuotiin 50 000 tonnia pellettejä.

 

TAUSTAA

Kanada ja USA valtaavat markkinoita

Pellettejä valmistetaan puunjalostusteollisuuden jätteistä, esimerkiksi sahanpurusta. Monesti pellettitehdas on puunjalostuslaitoksen yhteydessä, jolloin raaka-ainetta ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja. Jos raaka-ainetta on kuljetettava, hoidetaan rahtaus rekoilla.

Ennen pellettien valmistamista on raaka-aineesta poistettava epäpuhtaudet — kivet, metallit ja muovit. Liian märkä raaka-aine on myös kuivattava. Ihanteellinen pelletin valmistuksen sopiva raaka-aineen kosteuspitoisuus on 10—15 prosenttia.

Kuivattu raaka-aine jauhetaan vasaramyllyssä tasalaatuiseksi. Tämän jälkeen raaka-aine puristetaan kiinteäksi papanaksi eli pelletiksi. Sideaineena voidaan käyttää esimerkiksi tärkkelystä. Valmis pelletti on pinnaltaan hieman kiiltävä ja kooltaan noin 10–13 millimetriä. Pelletit varastoidaan siiloihin tai säkkeihin.

Pellettien valmistus alkoi Suomessa 1990-luvulla. Parhaimmillaan Suomessa toimi lähes 30 pellettitehdasta. Koko 2000-luvun ajan pellettejä vietiin Suomesta enemmän kuin niitä käytettiin itse. Voimakas käänne tapahtui 2010-luvulla, jolloin kanadalaiset ja USA:ssa valmistetut pelletit syrjäyttivät halvempina Pohjois-Euroopassa valmistetut pelletit. Pohjoisamerikkalainen tuonti on jo saavuttanut Keski-Euroopassa vankan asema.

Lisäksi Venäläiset ovat viime vuosina panostaneet pellettien valmistukseen.

Teksti: Petri Sallinen
Kuva: Vapo

2018-04-25T12:39:40+02:00 25.04.2018|Tuotanto|Kommentit pois päältä artikkelissa Voimalaitoskäyttö kasvussa: Pelletti palaa, mutta vaatimattomasti