Eurostatin tuore tilasto osoittaa, että vuoden 2015 lopussa uusiutuvien osuus EU:n energiapaletissa oli 17 prosenttia. Yksitoista jäsenmaata oli tuolloin saavuttanut vuoden 2020 tavoitteensa. Yksi näistä on Suomi.

Tarkka luku on 16,7 prosenttia kokonaisenergian loppukulutuksesta. Se on lähes kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2004 (8,5%), joka on ensimmäinen vertailukelpoinen vuosiluku – siis sellainen jolta vastaavaa tilastotietoa on saatavissa. Tänä ajanjaksona (2004-2015) uusiutuvan energian osuus on kasvanut merkittävästi kaikissa jäsenmaissa.

Ruotsi ykkösenä, Suomi kakkosena

Vuonna 2015 uusiutuvan energian osuus kasvoi 22 jäsenmaassa, joten 6:ssa se ei kasvanut. Ruotsi on tilaston selvä kärkimaa 53,9 prosentin osuudellaan, mutta Suomi tulee hyvänä kakkosena 39,3 prosentin osuudella. Kolmas on Latvia (37,6%), sen jälkeen tulevat Itävalta (33,0%) ja Tanska (30,8%).

Asteikon häntäpäässä pienimpiä uusiutuvan energian osuuksia pitelevät Luxemburg ja Malta, joilla kummallakin on uusiutuvaa energiaa 5 prosenttia. Näiden kahden edellä hieman suuremmilla osuuksilla ovat Hollanti (5,8%), Belgia (7,9%) ja Britannia (8,2%).

Hollanti ja Ranska kauimpina tavoitteistaan

EU:n jäsenmaiden vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitteissa on otettu huomioon kunkin maan lähtötaso, uusiutuvan energian potentiaali ja taloudellinen suorituskyky. Tähän mennessä 11 jäsenmaata on saavuttanut kansallisen tavoitteensa: Bulgaria, Italia, Kroatia, Liettua, Romania, Ruotsi, Suomi, Tshekki, Unkari ja Viro.  Lisäksi Itävalta ja Slovakia ovat noin yhden prosenttiyksikön päästä tavoitteistaan.

Tämän taulukon häntäpäässä on Hollanti, 8,2 prosenttiyksikköä omasta kansallisesta tavoitteestaan. Toiseksi heikointa edistys on ollut Ranskalla, 7,8 prosenttiyksikköä tavoitteestaan. Näiden edellä ovat Irlanti ja Britannia (kumpikin 6,8 %-yksikköä) sekä Luxemburg (6,0 %-yksikköä).