Vuosia 2009–2013 koskeva tutkimus yllättää?

Kotitaloudet uusiutuvan energian investointiveturina

Kotitaloudet investoivat eniten uusiutuvaan energiaan vuosina 2009–2013, osoittaa tuore tutkimus. Kotitalouksien osuus investointien arvosta on tuona ajanjaksona ollut 38 prosenttia, kun energiayhtiöiden osuus on ollut ”vain” 26 prosenttia.

Tulos saattaa äkkiseltään kuulostaa yllättävältä, mutta sitä selittää osaltaan tietysti valittu ajanjakso, jonka puolivälissä (2011) tuulivoimatuet tulivat voimaan. Lisäksi tutkimukseen ei ole sisällytetty vesivoimaa.

Tutkimuksen tekijät, Aalto-yliopiston vanhempi lehtori Mikko Jalas ja tutkijatohtori Jouni Juntunen sekä Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Eva Heiskanen toteavatkin valitsemastaan ajanjaksosta, että se saattaa olla poikkeuksellinen: trendin tunnistamiseksi tarvittaisiin pidemmän ajanjakson tarkastelua.

Jatkotutkimusta on kuulemma luvassa, mutta ilman syvällisempää tarkasteluakin lienee selvää, että vuosina 2014–2015 tilanne on muuttunut niin, että energiayhtiöt ovat ottaneet ykköspaikan investointien arvossa, sillä yksin tuulivoimainvestoinnit ovat noina vuosina olleet satojen miljoonien luokkaa.

Tutkimuksessa tuulivoimainvestoijiin lasketaan myös palvelusektori, kun St 1:n Mika Anttonen on ollut voimallisesti mukana tuulivoimabisneksessä. Makuasia on tietysti, onko St 1:n ja S-ryhmän omistama Tuuliwatti palvelufirma vai energiayhtiö.

Biosta lämpöpumppujen kautta tuuleen

Jalaksen, Juntusen ja Heiskasen tutkimus on kuitenkin mielenkiintoinen siinä mielessä, että harvoin tulee ajatelleeksi kuluttajia edustavia kotitalouksia uusiutuvan energian investointiveturina. Eivätkä sitä yksin selitä lämpöpumput, vaan merkittävä osa tulee myös bioenergian puolelta.

– Kotitaloudet ovat investoineet takkoihin ja muihin tulisijoihin, mikä on osaltaan nostanut bioenergian osuutta vuodesta 2012 vuoteen 2013, Jalas sanoo.

Energiayhtiöt investoivat bioenergiaan eritoten vuosikymmenen vaihteessa, jolloin bioenergian osuus kaikista uusiutuvien investoinneista oli 70–80 prosenttia, mutta vuoteen 2012 mennessä osuus putosi noin puoleen.

Vuonna 2013 bioenergiainvestoinnit kääntyivät kasvuun, mutta osuus pysyi edelleen noin puolessa, kun uusiutuvan kokonaisinvestoinnit pyrähtivät selvään kasvuun ja ylsivät hieman yli miljardin euron.

Jalas kuvaa uusiutuvan energian tuotantotapojen suhteissa tapahtuneita muutoksia niin, että ennen vuotta 2010 investoinnit suuntautuivat enimmäkseen bioenergiaan ja siellä erityisesti lämpölaitoksiin. Sen jälkeen kuvaan astuivat lämpöpumput, joiden suhteellinen osuus oli suurimmillaan, runsaat 40 prosenttia, vuonna 2011.

Sen jälkeen kuvaan astui tuulivoima, joka otti vuonna 2013 runsaan 200 miljoonan investoinneilla jo runsaan viidenneksen osuuden uusiutuvien kokonaisinvestoinneista. Ja tahti on tukien ansiosta varmasti jatkunut vakaasti ylöspäin vuosina 2014 ja 2015.

– Syökö tuuli muilta uusiutuvan tuotantomuodoilta investointeja, Jalas kysyy oikeutetusti?

Aurinkoenergia ponnistaa matalalta

Kotitalouksia ja kiinteistönomistajia kiinnostavat lämpöpumput ovat säilyttäneet asemansa, mutta menettäneet suhteellista osuuttaan vuodesta 2012 lähtien.
Toinen samoja ryhmiä kiinnostava uusiutuva energiamuoto, aurinko näkyy hyvin marginaalisena tutkimuksessa, eikä liene juuri suhteellisestikaan kasvanut vuosina 2014 ja 2015, vaikka absoluuttista kasvua on varmasti rutkasti.

Aurinkoenergiainvestointien kasvun taustalla ovat aurinkosähkön parantunut kannattavuus, kun paneelien hinnat ovat laskeneet, ja näköpiirissä olevat vaatimukset nollaenergiarakentamisesta.
– Aurinkosähkö on alkanut kiinnostaa palvelusektorin kiinteistön omistajia, jotka pystyvät hyödyntämään suuren osan tuotannosta itse, Mikko Jalas toteaa.

2016-04-27T16:09:57+03:00 27.04.2016|Uutiset|Kommentit pois päältä artikkelissa Vuosia 2009–2013 koskeva tutkimus yllättää?